...ja uusia alkuja. Kuten
ootte varmaan huomanneet, blogin puolella on ollut aika hiljaista. Tämä johtuu
aika pitkälti siitä, että mulla ei oikeesti ole ollut mitään ideaa eikä
julkaistavaa tänne. Viimeaikoina en ole jaksanut tarttua kameraan, kun maisematkin
on jo niin tuttuja. Yksinkään ei oikein ole innostanut lähteä kuvaamaan.
Mitäs mulle kuuluu? Noh, ei
mitään erikoista. Paitsi. Kesäkuun puolessavälissä posti toi iloisia uutisia,
nimittäin tiedon opiskelupaikasta! Ei, lapsi- ja perhetyön perustutkinto,
lastenohjaaja ei ollut mulla se ensimmäinen vaihtoehto. Päivittäin seurasin
varasijalistan mahdollisia muutoksia kahdessa ylemmässä hakutoiveessani, kunnes
koitti päivä jolloin opiskelupaikka piti vastaanottaa. Vielä senkin jälkeen
kävin vähän väliä katsomassa olisiko sijoitukseni muuttunut, mutta nyt voin
sanoa olevani tyytyväinen, ehkä helpottunutkin, kun en päässytkään ihan sinne
minne halusin alun perin.
Opiskelupaikka oli
vastaanotettu, ja sen jälkeen alkoikin asunnonmetsästys. Lukuisten
puhelinsoittojen ja muutaman asuntonäytön jälkeen löytyi se mieluisin asunto,
ensimmäinen oma koti. (Älkää huoliko, asunnon esittely -postaus tulee, kunhan
saan kaikki tavarat paikalleen.) Edessä oli muutto Pieksämäelle.
Nyt muutosta on kulunut
kaksi viikkoa. Takana ensimmäinen viikonloppu uudessa kodissa. Käveleskelin
parina iltana ulkona ihastelemassa uusia maisemia. Saatan vaikka viihtyäkin
täällä. Toivotaan, että nämä uudet tuulet saisivat minut taas innostumaan
bloggaamisesta ja valokuvaamisesta.